Back in the city.

11 days and 2300+ kilometers later we are back in Toronto. Behind are Montreal, Mont-Tremblant, Quebec city, Ottawa, Hart House Farm and even the first day at work. At the moment, I am just incredibly exhausted but happy. It will take a night or two to go through my 300 or so photos from the trip, but in order to keep you at least to somewhat-up-to-date, I'll share two links with you. These links lead to Flickr folders of Heini and Ilona , who are also members of our merry little band. So, go ahead and enjoy the visuals.

Matkaan!

Pahoitteluni useamman päivän radiohiljaisuudesta. Viime viikko on kulunut erittäin tehokkaasti monipuolisen ohjelman ja uusien tuttavuuksien merkeissä. Toronto alkaa olemaan kaupunkina pintapuolisesti tuttu ja kuvatakseni sitä lyhyesti mutta ytimettäästi on pakko sanoa että tämä mesta on aivan mahtava! Sightseeingin lisäksi ohjelmaan on kuulunut jääkiekon katsomista (Ducksien puolella, vaikka yllättävän moni torontolainen hurrasikin Sensien puolesta), muutamat bileet ja yleistä hengailua. Valokuvia ja juttuja on kertynyt nippu, mutta en niitä harmiksenne ala tällä kertaa purkamaan suuremmin.

Minun pitäisi herätä nimittäin kuuden ja puolen tunnin päästä ja valmistautua lähtemään 10 päivän roadtripille muiden suomalaisten sekä kahden kanadalaisen buddymme, Alanin ja Joaquinin kanssa. Huomisesta alkaen edessä on reilun 2000 kilometrin matka ympäri keskisen itä-Kanadan maita ja mantuja. Olen koostanut Google Mapsiin tarkemman kuvauksen reitistä ja pysähdyspaikoista. Kyseisen kartan voi käydä kurkkimassa täältä . Mitä suurimmalla todennäköisyydellä en tien päältä paljoa kuulumisia kirjoittele, joten se on sitten taas kerran soronoo hetkeksi.

In english. We are leaving for a 10 day road trip on Friday morning. To know more of the trip check the link here .

Photos online!

Mmmkay, I finally got the first 200+ photos taken this week on to my computer and uploaded some of them to my newly created Flickr account. From that link, you may find all the photos that I want to share added with short descriptions.

In order to make things more efficient, I won't be posting much of the photos here, unless they have an special story that should be shared with you all. So far, you may find photos from Iceland, New York and our Saturday night BBQ that we have with Canadians involved in this exchange. So, go ahead and click yourself to http://www.flickr.com/photos/juueli/ in order have a visual experience of our trip.

edit. Oh yeah. Also Flickr badge was added to the right frame. It will show a thumbnails of the 5 most recent pictures, so it is easy for you to follow when I upload more pictures.

33 tunnin turnee.

Matka jatkui tosiaan eteenpäin torstai-aamuna kun pakkasimme koko 7 hengen iskujoukon sekä yhteensä noin 21 rinkkaa, matkalaukkua ja selkäreppua tila-ihmeeseemme ja otimme suunnan kohti Keflavikin kenttää. Lento Islannista Amerikan Yhdysvaltoihin lähti 10.30 Islannin aikaa ja oli perillä 11.30 itärannikon aikaa. Yhteensä lento siis kesti viisi tuntia, joista neljä katosi aikaerojen myötä.

Perillä odotti kuuma, kostea ja kiireinen New York. Kun Islantiin saapuessamme tuli bussikuski ystävällisesti kysymään haluammeko tulla lähtevässä olevalla bussilla vai jäädä odottamaan yli tunniksi seuraavaa, ei Nykissä ketään olisi voinut vähempää kiinnostaa vaikka olisimme myöhästyneet kentältä keskustaan operoivasta bussista. Kamat kyytiin, maksu ovella ja istumaan oli nopea ja tyylipuhdas suoritus. Lähes puolentoista tunnin bussissa istumisen ja ruuhkissa matelun jälkeen saavuimme Jamaican ja Queensin kautta Manhattanille, tarkemmin Port Authorityn bussiasemalle Times Squaren takana. Saatuamme ostettua liput Toronton yöbussiin ja jätettyä kamat säilytykseen Greyhoundin kaikkea muuta kuin palvelualtiille työntekijöille oli aika siirtyä ihmettelemään Manhattanin vilinää. Kello oli jotain neljä ja bussimme Torontoon oli lähdössä vasta 22.45. Aloitimme kaupunkikierroksen nopealla tankkauksella "aitoitalialaisessa" pizzeriassa jonka jälkeen hortoilimme Times Squaren ja Fifth Avenuen ihmisvilinässä. Kaupungissa on tosiaan jotain 13 miljoonaa ihmistä ja turistit siihen päälle ja sen kyllä huomasi. Porukkaa riitti kuin pipoa joka nurkalle ja kadunkulmalle. Painelimme fiftiä ylös kymmenisen korttelia ja pääsimme Central Parkin laidalle. Iskujoukkomme oli kaikkea muuta kuin hehkeä ja vietimmekin leppoisan parituntisen puiston nurtsilla hengaillen ja korttia pelaten. Paluu tehtiin samaa reittiä pitkin, tosin Starbucksissa, Barnes & Noblesilla ja ruokakauppassa (Fifth Avenuelta löytyi yksi sen tapainen) pysähtyen. Nyt pimeä oli laskeutunut kaupungin ylle ja Times Squaren valomainoksetkin pääsivät oikeuksiinsa.

Vielä ennen bussiasemalle menoa pysähdyimme syömään pikaisesti johonkin pikakinkkiin ja koimme reissun ensimmäisen ja ainoan takaiskun. Sillä aikaa kun minä ja muutama muu jonottelimme vessaan ja loput hengasivat kamojemme kanssa pöydässä, oli viereisen pöydän laitapuolen kulkija poiminut mukaansa Masan kassin. Kaikki olivat epähuomiossa luulleet sen olevan miehen oman ja kukaan ei ollut asiaan puuttunut. Onni onnettomuudessa kyseessä oli aiemmin mainitun "ruokakaupan" muovikassi, josta löytyi juuri ostettu 3 dollarin omenapiirakka ja Snickers-patukka. Tappio ei siis ollut suuri ja ruoka varmasti meni tarpeeseen, mutta kyllä tilannetta siinä hetken aikaa naureskeltiin.

Omenapiirakkaa köyhempänä lunastimme kamamme säilytyksestä siirryimme Toronton yöbussiin. Edessä oli runsaan kymmenen tunnin matka Syracusen ja Buffalon kautta Torontoon. Vaikka sekä New York että Buffalo sijaitsevatkin New Yorkin osavaltiossa, kulki reittimme myös New Jerseyn ja Pennsylvanian osavaltioiden poikki. Bussimatka meni hyvin, vaikka unta ei liikaa saatukaan. Pakollisten pysähdysten lisäksi pidettiin pari kahvitaukoa sekä tietty stoppi rajalla ja näin ollen bussi oli stopissa melkein joka toinen tunti. Rajamuodollisuudet menivät moiteetta: kaikki saivat viisuminsa ja matka viimeinen etappi sai alkaa. Saavuimme Torontoon lopulta vähän alkuperäisestä aikataulusta myöhässä ja kokonaisuudessaan reissumme Reykjavikin hostellilta aina Toronton majoituspaikkaamme asti kesti reilut 33 tuntia. Nyt olemmekin sinnitellyt päivän hereillä, jotta saisimme rytmit kuntoon ja paikalliseen aikaan heti huomisesta lähtien. Vaikka reissu olikin pitkä ja rankka, oli New Yorkin stoppi joka hetken arvoinen ja aina itselleni jäi vielä palava halu päästä kaupunkiin uudestaan tällä reissulla. Mutta se niinkuin myös Toronton ensitunnelmat ovat kokonaan toinen juttu. Jälkimmäisiin palaan ASAP, kuten myös alkureissun kuvastoon.

Reykjavik 101.

Nyt on pari päivää vietetty Islannin tuliperäisissä maisemissa tasailemassa aikaeroa ennen Atlantin tuolle puolen siirtymistä. Islanti on ainakin tämän lyhyen kokemuksen perusteella erittäin hieno maa, josta riittäisi ohjelmaa pitemmäksikin aikaa. Yritän tässä nyt summailla jotain olennaisimpia omien kokemustemme osalta.

Hinnat. Islanti on kallis. Kaikesta saa maksaa ja mikään ei tunnu lähtevän halvalla. En nyt mitään tarkempaa hintavertailua ryhtynyt parin päivän reissun pohjalta tekemään, mutta ihan shoestring-budjetilla täällä ei kyllä paljon mitään saa. Hostellistakin joka sijaitsee keskustan ulkopuolella, maksoimme pyöreästi 30 per yö saadaksemme paikan kuuden hengen dormista.

Haju. Mätä kananmunahan siitä tulee mieleen. Koko saari ei siis haise, mutta hanasta tuleva kuuma vesi haisee, kuten myös tuliperäiset alueet. Haju tosin ei enää häiritse niin pahasti, todennäköisesti haisen siis itsekin. Syynä on ilmeisesti se että se johdetaan jostain tämän tuliperäisen maan sisuksista ja on tavallista rikkipitoisempaa. Kylmä vesi tosin ei haise, vaan on raikasta ja hyvää juoda. Tosin Masa väittää että siinäkin on jälkimaku.

Maisemat. Erittäin hienot. Eilen teimme pienen ratsatusretken Reykjavikin lähellä ja kuten Argentiinassa, myös täällä näkymät hevosen selästä olivat erittäin siistit. Olen selkeästi erikoistunut näihin erikoispaikkojen ratsastusreissuihin. Tänään meillä oli auto alla ja teimme Golden Circle kierroksen Reykjavikin lähettyvillä. Rundiin sisältyi niin Islannin historialle merkityksellinen paikka jossa viikingit ovat kokoontuneet ja maan itsenäisyys julistettu 1944, alkuperäinen ja aito Geysir (joka tosin toimii hyvin satunnaisesti tätä nykyä) sekä vesiputous. Lisäksi laavan muodostamia maisemia ja lampaita tuli nähtyä auton ikkunasta paljolti. Näkemättä jäivät vielä isoimmat vuoret ja jäätiköt, joten maa todellakin tarjoaa upeita näkymiä. Latailen joitakin kuvia Torontoon päästyäni.

Uimalat. Tai kylpylät, miten niitä nyt haluaa nimittää. Ehkä reissun parasta antia. Hostellimme vieressä on Reykjavikin alueen isoin uimala Laugadur, josta löytyy kaksi olympiapituista allasta, useampia lämpöaltaita (mm. 38,40,42-asteiset), höyrysaunoja, kuntosali jne. Olimme siellä eilen ja tänään teimme Golden Circlen päätteeksi pulahduksen Blue Lagooniin, joka on geotermisen voimala lauhdevettä hyödyntävä kompleksi. Kuulostaa ikävältä, mutta on mitä siistein mesta. Vesi oli todella lämmintä ja siinä olevien mineraalien lupailtiin tekevän ihmeitä ihmiselle ja iholle. Lisäksi mestassa oli ihan oikea sauna, jossa pääsimme ottamaan kunnon löylyt. Kuten todettua, ehdottomasti siisteintä tekemistä Islannissa.

Skyr. Inke kirjoitti tästä aikanaan Islannissa ollessaan ja muistaisin Minnankin haastelleen tästä Islannin ihmeestä. Kyseessä on jotakin rahkan ja jogurtin sekamuotoa edustava maitotuote. Skyriä saa monessa koossa ja vielä usemmalla maulla. Normaalissa annoskokoisissa purkeissa on mukana lusikka, joten olen napannut niitä usemman matkan aikana evääksi. Tähän mennessä on tullut maistettua persikka, banaanisuklaa, mustikka, mansikka-mustikka, aprikoosi-vanilja, persikka-vadelma sekä vanilja. Huomiseksi aamupalaksi olen ostanut jo meloni-passionhedelmän. Maistamatta jäivät vielä mm. vanilja, päärynä sekä mansikka. Skyr on hyvää ja suhteellisen koukuttavaa syötävää, sen takia olenkin pyrkinyt ottamaan näistä muutamista päivistä kaiken irti skyrwise.

Muuta. Reissu on lähtenyt kaikin puolin mukavasti ja meidän jengillä on ollut erittäin hauskaa. Maanantai-illan ja tiistai-aamun hengailimme australialaisen Chrisin kanssa, joka oli itsekseen kiertämässä Eurooppa. Chris jatkoi matkaansa pohjoiseen ja sen jälkeen olemme olleet enemmän tai vähemmän omalla porukalla. Huomenaamulla on tiedossa aikainen herätys ja siirtyminen kentälle josta koneemme Nykiin lähtee 10.30 Islannin aikaa. Perillä ollaan puolen päivän jälkeen ja bussi Torontoon olisi tarkoitus ottaa yhdentoista aikoihin illalla. Eli vihdosta viimein näin kauan odottamani Ison Omenan. iPodiini on jo ladattu valmiiksi "New York" -soittolista lentomatkaa varten. Reissun saa potkaista käyntiin Frank Sinatran "New York, New York", jonka jälkeen on vuorossa on Nasty Nasin "N.Y. State of Mind" ja muita NYC-aiheisia biisejä. Huominen tulee tietty olemaan pelkkä pintaraapaisu New York Cityyn, mutta takaan raportoivani siitä jokaisen sekunnin teille. No, ehkä en ihan jokaista, mutta parhaat palat joka tapauksessa. Lisää siis viikonloppuna.

Lähtötunnelmointia.

Viikonloppu ja läksiäiset ovat nyt takana (kiitos kaikille, oli erittäin hauskaa!) ja vietän nyt viime hetkiä tehokkaasti kirjoittelen tätä ja siirtäen levyhyllyn parhaimmistoa uudenkarhealle ulkoiselle kovolle. Nyt on lähtö tosiaan todella lähellä. 45 minuutin päästä olisi tarkoitus hypätä bussiin, mennä Rautatieasemalle vaihtamaan vähän USA:n ja Kanadan dollareita ja lähteä kentälle jossa tapaamisaika muiden Kaledonistien kanssa on sovittu kello yhdeksi.

Meitä odotetaan Torontoon kesäkuun ensimmäiseksi ja tässä onkin tarkoitus tehdä vähän avartavaa matkailua ennen sitä. Tänään seitsemän meistä hyppää Icelandairin koneeseen, joka kiidättää meidät muutamassa tunnissa Reykjavikiin, Islantiin. Siellä otetaan pieni stopover ja ihmetellään tuliperäisen saaren maisemia. Matka jatkuu taas torstaina, jolloin lennämme Islannista Nykiin. Siellä vietämme päivän ja otamme illansuussa legendaarisen Greyhoundin kohti Torontoa. Perillä Torontossa ollaan sitten perjantai-aamuna. Ida tulee mestoille 3. kesäkuuta jolloin koko konkkaronkka onkin sitten kasassa. Ensi viikolla lähdemme kiertämään Kanadaa yhdessä paikallisten buddyemme kanssa, mutta siitä lisää lähempänä.

Näillä sanoilla sitten rivit kiinni ja kohti matkan ensimmäistä etappia. Lisää kuulumisia viimeistään viikon lopussa Torontoon päästyämme.

Briefly in English: Seven of us will be leaving today. First we fly to Reykjavik, Iceland where we'll spend couple of days. On Thursday, we fly from Iceland to New York where we will change for night bus to Toronto. We'll arrive to Toronto on Friday morning and will meet our Canadian buddies. For now, I'll sign off and be back online at the end of the week.

Elämää ja elektroniikkaa.

Nyt vihdoinkin tämä blogi alkaa olemaan ajankohtainen. Ensimmäinen merkintä tehtiin jo helmikuussa, kun olisi pitänyt lukea tentteihin, mutta silloin ei vielä olisi ollut aikaa eikä aihettakaan millekään syvällisemmälle. Nyt on.

Eli, mistä hommassa on kyse. Lyhyesti: kesästä Kanadassa yhdessä seitsemän muun suomalaisopiskelijan kanssa. Koko homma lähti liikkeelle viime syksynä kun huomasin Aarresaaressa sekä koulun ilmoitustaululla "Haluatko kesäksi 2007 Torontoon?" - ilmoituksia. Tietty halusin. Laitoin hakupaperit sisään ja hiukan myöhemmin sain kutsun haastatteluihin. Haastattelun jälkeen aikaa vierähti vielä viikko ja eräänä iltapäivänä loka-marraskuun vaihteessa sain puhelun. Soittajana oli Ville edellisestä ryhmästä ja hän ilmoitti että olen yksi kahdeksasta valitusta ja minulla olisi muutama päivä aikaa miettiä otanko paikan vastaan vai en. Otin ja tässä sitä nyt ollaan.

Olen siis mukana Toronton yliopiston Hart Housen ja suomalaisen Kaledonistit r.y:n perinteikäässä vaihto-ohjelmassa. Yhdessä seitsemän muun opiskelijan kanssa me muodostamme yhdistyksen hallituksen vuosille 2007-2010 ja tulemme tänä aikana mm. viettämään kesän 2007 Kanadassa, isännöimään kesällä 2009 kahdeksaa kanadalaisopiskelijaa Suomessa ja valitsemaan uuden suomalaisryhmän syksyllä 2010. Nyt edessä on siis näistä etapeista ensimmäinen ja tämä blogi tulee pureutumaan Kanadan kesän tapahtumiin ja taustoihin. Lisää Kaledonisteista ja Kanadasta siis tulevissa posteissa.

Sana tekniikasta. Sitten viimeisimmän aktiivisen bloggailuni Argentiinasta jälkeen ovat sovellukset ja käyttömahdollisuudet niin Bloggerin kuin monen muun webpalvelun osalta menneet huomattavasti eteenpäin. Kukaan tuskin on välttynyt web 2.0 hypeltä, huomiotiinhan meitä kaikkia Timen "Person of the year 2006" - tittelillä. Alan opiskelijana ja ihan omaksi huvikseni pyrinkin tekemään tästä blogista mahdollisimman elävän ja interaktiivisen viestimen. Eli ainakin Flickr ja YouTube tulevat näyttelemään jotain osaa. Myös kommentit, kritiikki ja muu on lämpimästi tervetullutta! Tekniikka ei kumminkaan ole itseisarvo, vaan tuo lisää mahdollisuuksia itseilmaisulleni:D

About the language. Finnish is my native language and expressing myself still is most naturally with this language. Therefore majority of the blog will be written in Finnish. However, in order to make this blog readable for non-Finnish speaking people as well some of the articles will be either summarized or published completely in English. I am sorry I didn't do this already with my last blog, when my Argentinean friends were forced to looking at pictures without understanding word, so I'll try to do better this time and provide some readable content for my friends around the globe.